VENE 8 KRONOLOGIA

Nykyinen rakennus rakennettiin yli 700 vuotta sitten. Se sijaitsee pitkällä maa-alueella, jonka piha-ala on tasoitettu mukulakivillä. Rakennuksen pihalla on rivissä 8 piharakennusta, jotka ovat vuosisatojen saatossa käyneet läpi useita uudistuksia. Alkuperäisestä goottilaisesta julkisivusta on jäljellä vain pyöreäkaarinen sisäänkäynnin portaali ja eteisen isojen ikkunoiden puitteet. Historiallisesti harvinainen on aurinkokello,  johon on painettu päivämäärä “1604”.

Talon omistajista on tietoa vuodesta 1351 alkaen. Omistajat ovat tavallisesti olleet vaikutusvaltaisia ja rikkaita kauppiaita, jotka kuuluivat keskiaikaisen kaupungin eliittiin – raatimiehiä ja pormestareita. Näiden joukossa oli myös Ruotsin aatelistoa, joiden aikana talo sai nimen “TRE KRONOR” (ruotsiksi kolme kruunua). Vuodesta 1922 alkaen talo menetti yksityisalueen statuksen ja tiloihin muutti Tallinnan Aktsiapank.

 

1351 – WINEKE DE EK

1361 – DANIEL BERCHOVE leski

1364 – HILDEMARUS DE VITZEN, omistaja 1349–73, kuoli 1385

1385 – HERBORDUS DONEHOF

1388–89 – BERNT HALTERN (raatimies), omistaja 1388–89, kuoli 1390

1390 – BERNT HALTERNI leski

1392 – WERNER VAN RODE

U. 1400 – HENNINK I RUMOR, omistaja 1396–1431, raatimies 1396–1431

1403 – HILLEBRANT KULE

1404 – HANS PALMEDAG, asukas vuodesta 1414, muutti Lyybekkiin 1434

1433 – GERD BRAMSTEDE Lyybekistä, asukas vuodesta 1433, kiinteistöllä sijainneet rakennukset paloivat ilmeisesti tulipalossa 11. toukokuuta 1433

1444-72 – HANS ROTERT, asukas vuodesta 1437, kauppiaiden Suurkillan seniori 1458–60, kuoli 1472. Hänen aikanaan rakennettiin nykyinen rakennus, josta on säilynyt tähän päivään saakka vain raamit ja seinät. Talo erottui tavallisista korkeista päätykolmiollisista kapeista taloista – se imitoi Tallinnan Raatihuonetta ja sen leveää julkisivua, jota koristi koristeellinen galleria tähystysikkunoineen. Korkeat ja avarat esikartanon ikkunat sijaitsivat suippojen holvikaarien seinäsyvennyksissä, sisäänkäynnin kohdalla oli syvennys talon pyhäkön patsasta varten. Toinen kerros ja ullakko oli varusteltu aitanluukuilla. Niiden takana sijaitsivat viljasalvot ja – aitat. Asuinhuoneiden ikkunat avautuivat sisäpihalle – siellä oli rauhallisempaa. Lämmitettävät asuinhuoneita saattoi sijaita silti myös portin yläpuolella aittojen yhteydessä. Rakennus säilytti 1400- luvun julkisivun  vuoteen 1842 saakka, menettäen barokin aikana vain goottilaisen portaalin.

1472 – JOHAN II ROTERT, edellisen omistajan poika. Raatimies vuodesta 1480 alkaen, pormestari 1483–1500.

1518 – SIMON VAN WERDEN, raatimies 1512–26. Hänen aikanaan maa-alalla oli 5 tallia ja navettaa.

1528 – JACOB HINCKE, asukas vuodesta 1528 alkaen, aviossa edellisen omistajan lesken ANNEKEn kanssa, raatimies vuodesta 1534 alkaen, pormestari 1545, kuoli 1559. Hänelle kuului maa-alalla myös puutarha ja kaksi kiviaitaa kiinteistön lopussa kaupunginmuurin vieressä. Kaupungin kiinteistöjen hinnoittelussa HINKE kiinteistön arvoksi arvioitiin 12 000 Riian markkaa, mikä oli keskimääräistä kaksi kertaa kalliimpi.

1562 – MAURITIUS ROTERT

1568 – LAURENS ELVERS, asukas vuodesta 1558

1589 – HANS RAVE, asukas vuodesta 1581, avioitu edellisen omistajan tyttären ELSEn kanssa. Raatimies  1592, kuoli 1615. Hänen perintöään on vuonna 1604 pystytetty aurinkokello.

1627 – SALOMON RABE, edellisen omistajan poika. Asukas vuodesta 1625, kuoli 1652

1647 – GUSTAV HORN (1592–1657), Ruotsin sotamarsalkka. Hänen sukujuuriltaan suomalaiset vanhemmat olivat jo aiemmin osallistuneet Revalin ja Estlandian elämään. HORNin oma ura alkoi vuonna 1621 hänen nousutaan Norlandian  rykmentin everstiksi Ruotsissa. Hän erottui joukkojen johtajana Kolmenkymmenen vuoden sodassa. Hän toimi jonkun aikaa Suomessa olevien Ruotsin joukkojen johtajana, vuonna 1628 hänet ylennettiin 35- vuotiaana sotamarsalkaksi. Kuningas Kustaa II Aadolfin kuoltua hän oli yksi johtavia Ruotsin sotapäälliköitä sodassa Saksan keisarillisia joukkoja vastaan. Usean menestyksekkään taistelun jälkeen hänet lopulta lyötiin Nördlingenin taistelussa ja otettiin vangiksi. Hän vapautui vankilasta vasta vuonna 1642. Tämän jälkeen hän valloitti Tanskasta Skånen läänin. Muutaman kerran hänet nimitettiin myös Liivimaan kenraalikuvernööriksi. 1651 hän ansaitsi kreivin tittelin. Vuodesta 1653 hän sai Ruotsin korkeimman sotilaallisen, valtionmarsalkan viran. Hänen Revalissa omistamaansa taloa on tuosta ajasta asti kutsuttu “TRE KRONOR” (kolme kruunua) talon julkisivulla olevan Ruotsin valtion vaakunan mukaisesti. 1652 kreivi muutti Riikaan, jossa hän kuoli 1657.

1657 – EVA HORN, edellisen talonomistajan tytär. Avioitui kreivi NILS TURESON BIELKEn kanssa, joka ei muuttanut taloon. Tyhjilleen jäänyt talo alkoi pikkuhiljaa rapistua.

1685 – THOMAS ZUR MÜHLEN, kauppias. Kotoisin Revalista, asukas vuodesta 1675 alkaen, raatimies vuodesta 1697, pormestari, kuoli 1709. Ensimmäinen aviopuoliso MARGARETA RATKE, kuoli 1687, toinen aviopuoliso AGNETA HAHN, kuoli 1710 ilmeisesti ruttoon, joka vei 1697 759 kaupunkilaista.

THOMAS ZUR MÜHLEN osti kiinteistön 2600 valtiontaalerilla. Talo remontoitiin perusteellisesti. Remontin tuloksena rakennettiin ylväs portaali (1687), joka on tällä hetkellä Tallinnan kaupunginmuseossa. Sisäänkäyntiä reunustavat allegoriset kukilla ja kiepeillä koristellut naisfiguurit, miehen povi ja enkelipatsaat omistajien MÜHLENin ja RATKEn vaakunoiden ohessa. MÜHLENin ajasta on jäänyt koristeellinen kattomaalaus yhdessä toisen kerroksen asuinhuoneista.

1720–1750 – HINRICH ZUR MÜHLEN, edellisen omistajan poika, asukas vuodesta 1711, raatimies alkaen 1727, pormestari alkaen 1745, kuoli 1750. Hänestä ja hänen vaimostaan JUSTINA CHARLOTTEsta on säilynyt omakuvat.

1756 – CORNELIUS I ZUR MÜHLEN, kuoli 1756.

1762 – AGNETA ELISABETH ZUR MÜHLEN (tyttönimeltään GEBAUER), edellisen talonomistajan leski, kuoli  1781.

1782 – CORNELIUS II VON ZUR MÜHLEN, edellisen omistajan poika. Työskenteli viini- ja siirtomaakaupan parissa. Pormestari vuodesta 1768, raatimies 1789. Osti Wienistä 1792 nimensä yhteyteen aatelintittelin “von” ja osti Piirsalun kartanon Länsi-Estlandiassa, kuoli 1815. Tuoreesta aatelista ja hänen vaimostaan GERDRUTHAsta on säilynyt pöytäpotretti (Karl von Ungern-Stenbergin työ). Tallinnan Tuomiokirkossa on heidän pojanpoikansa ARTHUR VON ZUR MÜHLENin vaakuna.

1842- F. D. LEHBERG. Uusi talonomistaja tilasi Viron kuvernementtiarkkitehdilta JOHANN OTTO SCHELBACHilta remontointihankkeen. Kolmekerroksiseksi rakennettu julkisivu sai nykyaikaisen ilmeen – tasaisen ikkunarivistön, ensimmäinen kerros rappauksen. Keskiaikaisen ilmeen säilytti vain taloon liitetty ulkoportaali.

1920 – RUDOLF KOLL. Uudet remontit – uudet väliseinät, jotka jakoivat isot huoneet pienemmiksi.

1922 – TALLINNA AKTSIAPANK. Arhitekt E. JACOBY teki seuraavat muutokset. Ulkoportaalin paikalla olleet ikkunat muutettin ympärillä olevien ikkunoiden kaltaisiksi. Pankille kuului ainoastaan kadunpuoleinen päärakennus. Huoneistoiksi muutetut ulkorakennukset jäivät yksityisalueelle.

1936 – NARVA KALEVIMANUFAKTUUR/ NARVAN TEKSTIILITEHDAS

1940, elokuu. Neuvostoliiton joukot nationalisoivat talon.

2014 – Perusteellisen remontin ja entisöinnin jälkeen keskiaikainen ilmapiiri säilyi edelleen kellareissa, jossa sijaitsee ravintola, romanttisen puutarhan vajonneessa puussa, sekä useissa hotellin nurkissa, huoneissa ja käytävissä.